† 06.04.2024
Suurin suru on sanaton, syvin kaipaus äänetön.
Suurin suru on sanaton, syvin kaipaus äänetön.
146 cm ruunikonkimo new forestinponiori HELIX
syntynyt 03.11.2022, ikääntyy satunnaisesti 8-vuotias 03.07.2023 omistaja VRL-15120 Nilla, Teasdale Ponies VH23-027-0044, kouluratsastuspainotteinen (vaativa B) |
Saavutukset
03/2024 KRJ-I (7 + 8 + 40 + 20 + 22 + 13 = 102.5 p) |
Kimo, pörröinen nallekarhu - jolla kasvaa pirunsarvet sen pörröisen harjan alla. Jossain mielenhäiriössä pakkasin kimpsuni ja kampsuni, sekä lähdin Brittein saarille metsästämään kivaa ponia Ilvessalon rivistöön. Päähänpinttymänä oli kiiltävä, sileäkarvainen ruunikko, poni jolla olisi iso ja voimakas laukka sekä lauhkea luonne. Mukaani lähti kimo, pörröinen poniori, jolla kyllä on voimakas laukka, mutta hyvin kevyt peräpää...
-
Sukutaulu
-
Luonnekuvaus
-
Jälkeläiset
-
Päiväkirja ja kilpailut
<
>
i. Helium
nf vkk 146 cm |
|
e. Maileen
nf mkm 142 cm |
|
isälinja evm (0)
emälinja evm (0)
i. Helium oli komea, mustankimo new forestinponi, joka keräsi ruusukkeita ja mitaleja kouluratsastuksessa lähes jokaisesta kilpailusta, mihin osallistui. Se oli myös kasvattajansa ensimmäinen, kotiin jäänyt ori, eli sillä oli kilpauran lisäksi suuret saappaat täytettävänä jalostuspuolella. Helixin tavoin Heliumilla oli ponimainen, jekutteleva luonne, joka kuitenkin asettui uomiinsa päästyään kouluaitojen sisäpuolelle. Orilla oli iso, voimakas laukka, jota se periytti usealle jälkeläiselleen sekä korrekti rakenne, joka tuntui vaan paranevan jälkipolvilla.
ii. Hercules oli luonteeltaan peruskiltti, rauhallinen monitoimiponi, jonka kanssa pystyi harrastamaan mitä tahansa vaivattomasti. Ori suoritti kouluratsastusta täsmällisesti, hyppäsi eteen laitettuja tikkuja vaivattomasti ja toimi loistavana tätikuljettimena myös maastossa. Herculeksen kanssa oli helppo tehdä kaikkea. Se kilpailikin useassa lajissa, suorittaen tasaisesti. Ori ei aina tuonut kotiin kirkkainta mitalia, mutta hyvän fiiliksen sen kanssa sai jokaiselta radalta. Harrastuksenaan ori oli myös jalostuskäytössä, lähinnä luonteensa mutkattomuuden takia se olikin yllättävän suosittu ja päätyikin jättämään useamman, kivaluontoisen jälkeläisen jälkeensä menehdyttyään suolenkiertymään 19-vuotiaana.
ie. Gemini oli kuvankaunis, yönmusta new forestinponitamma, joka teki pitkän uran laadukkaana kilpaponina sekä lyhyen ja ytimekkään uran siihen perään ratsastuskoulun opetusmestarina. Gemini varsoi elämänsä aikana vain yhden varsan Iso-Britannian niityillä ollessaan nelivuotias, sen jälkeen se siirtyi paikallisen ponitytön kilpaponiksi kouluratsastuksen pariin. Geminillä oli etenkin hyvin laadukas laukka ja matkaatavoittava, rauhallinen käynti. Ravissa se hätääntyi helposti, mutta hyvällä ratsastuksella esitti sitäkin tasaisesti.
e. Maileen oli itse rauhallisuus - kaikessa hyvässä ja pahassa. Sillä oli erityisen pitkä pinna, työstöä vaativat (laadukkaat) askellajit sekä ruualle hyvin perso luonne. Onneksi Maileenin kaltaisille poneille on hyvä paikka maailmassa, se oli maailman parhain opetusmestari osatessan kyllä vaikka ja mitä, kunhan motivaatio (eli herkut) oli kunnossa. Maileen ei kilpaillut, mutta opetti kotonaan useamman pienen ratsastajan kouluratsastuksen saloihin sekä toimi loistavana emätammana muutamalle varsallaan, jotka kerkesi jättämään jälkeensä ennen tapaturmaista menehtymistään.
ei. Maximilian, tuo isokoinen ja raamikas tummanruunikko new forestinponiori, oli ehdottomasti sukunsa ylpeys. Tämä poni osasi kaiken, mitä siltä keksi pyytää (myös ne kujeet ja temput!), oli komea kuin mikä (kantakirjattu ykkösellä) ja kaiken kukkuraksi vielä hyväluontoinen. Orilla oli erinomainen, voimakas laukka jolla se sai katsomon haukkomaan henkeään sekä tehokas ja äkillinen tapa pukittaa niin halutessaan. Maximilian kilpaili paljon ja oli tunnettu nimi vaativilla kouluradoilla. Tässä ponissa olisi ollut paljon, mitä jalostaa, mutta valitettavasti Maximilianille jouduttiin sanomaan hyvästit ennenaikaisesti pahan ähkyn seuraksena sen ollessa vasta 12-vuotias.
ee. Maybelle oli kuvankaunis, musta tamma, jonka elämäntarkoitus ei ollut kilpakentillä vaan näyttelykehissä sekä emätammana. Toki kiiltäväkarvainen poni olisi varmasti pärjännyt ratsunakin, jos se siihen olisi opetettu, sillä laitumella ja näyttelykehissä se esittele laadukkaita askellajeja. Tammaa ei siis ratsukoulutettu ikinä. Se vietti elämänsä laiduntaen ja näyttelyissä pyörien, välillä se pyöräytti myös kauniita, rakenteellisesti oppikirjamaisia varsoja ja jatkoi taas samaa tuttua hommaansa.
emälinja evm (0)
i. Helium oli komea, mustankimo new forestinponi, joka keräsi ruusukkeita ja mitaleja kouluratsastuksessa lähes jokaisesta kilpailusta, mihin osallistui. Se oli myös kasvattajansa ensimmäinen, kotiin jäänyt ori, eli sillä oli kilpauran lisäksi suuret saappaat täytettävänä jalostuspuolella. Helixin tavoin Heliumilla oli ponimainen, jekutteleva luonne, joka kuitenkin asettui uomiinsa päästyään kouluaitojen sisäpuolelle. Orilla oli iso, voimakas laukka, jota se periytti usealle jälkeläiselleen sekä korrekti rakenne, joka tuntui vaan paranevan jälkipolvilla.
ii. Hercules oli luonteeltaan peruskiltti, rauhallinen monitoimiponi, jonka kanssa pystyi harrastamaan mitä tahansa vaivattomasti. Ori suoritti kouluratsastusta täsmällisesti, hyppäsi eteen laitettuja tikkuja vaivattomasti ja toimi loistavana tätikuljettimena myös maastossa. Herculeksen kanssa oli helppo tehdä kaikkea. Se kilpailikin useassa lajissa, suorittaen tasaisesti. Ori ei aina tuonut kotiin kirkkainta mitalia, mutta hyvän fiiliksen sen kanssa sai jokaiselta radalta. Harrastuksenaan ori oli myös jalostuskäytössä, lähinnä luonteensa mutkattomuuden takia se olikin yllättävän suosittu ja päätyikin jättämään useamman, kivaluontoisen jälkeläisen jälkeensä menehdyttyään suolenkiertymään 19-vuotiaana.
ie. Gemini oli kuvankaunis, yönmusta new forestinponitamma, joka teki pitkän uran laadukkaana kilpaponina sekä lyhyen ja ytimekkään uran siihen perään ratsastuskoulun opetusmestarina. Gemini varsoi elämänsä aikana vain yhden varsan Iso-Britannian niityillä ollessaan nelivuotias, sen jälkeen se siirtyi paikallisen ponitytön kilpaponiksi kouluratsastuksen pariin. Geminillä oli etenkin hyvin laadukas laukka ja matkaatavoittava, rauhallinen käynti. Ravissa se hätääntyi helposti, mutta hyvällä ratsastuksella esitti sitäkin tasaisesti.
e. Maileen oli itse rauhallisuus - kaikessa hyvässä ja pahassa. Sillä oli erityisen pitkä pinna, työstöä vaativat (laadukkaat) askellajit sekä ruualle hyvin perso luonne. Onneksi Maileenin kaltaisille poneille on hyvä paikka maailmassa, se oli maailman parhain opetusmestari osatessan kyllä vaikka ja mitä, kunhan motivaatio (eli herkut) oli kunnossa. Maileen ei kilpaillut, mutta opetti kotonaan useamman pienen ratsastajan kouluratsastuksen saloihin sekä toimi loistavana emätammana muutamalle varsallaan, jotka kerkesi jättämään jälkeensä ennen tapaturmaista menehtymistään.
ei. Maximilian, tuo isokoinen ja raamikas tummanruunikko new forestinponiori, oli ehdottomasti sukunsa ylpeys. Tämä poni osasi kaiken, mitä siltä keksi pyytää (myös ne kujeet ja temput!), oli komea kuin mikä (kantakirjattu ykkösellä) ja kaiken kukkuraksi vielä hyväluontoinen. Orilla oli erinomainen, voimakas laukka jolla se sai katsomon haukkomaan henkeään sekä tehokas ja äkillinen tapa pukittaa niin halutessaan. Maximilian kilpaili paljon ja oli tunnettu nimi vaativilla kouluradoilla. Tässä ponissa olisi ollut paljon, mitä jalostaa, mutta valitettavasti Maximilianille jouduttiin sanomaan hyvästit ennenaikaisesti pahan ähkyn seuraksena sen ollessa vasta 12-vuotias.
ee. Maybelle oli kuvankaunis, musta tamma, jonka elämäntarkoitus ei ollut kilpakentillä vaan näyttelykehissä sekä emätammana. Toki kiiltäväkarvainen poni olisi varmasti pärjännyt ratsunakin, jos se siihen olisi opetettu, sillä laitumella ja näyttelykehissä se esittele laadukkaita askellajeja. Tammaa ei siis ratsukoulutettu ikinä. Se vietti elämänsä laiduntaen ja näyttelyissä pyörien, välillä se pyöräytti myös kauniita, rakenteellisesti oppikirjamaisia varsoja ja jatkoi taas samaa tuttua hommaansa.
Tarhan takanurkassa möllöttävä, siellä hyvin rauhallisen oloinen kimo new forestinponi Helix omaa kaksi toisistaan hyvin eroavaa persoonaa. Se osaa olla maailman rauhallisin poni, silmät ummessa, omassa maailmassaan tämä ruoalle hyvin perso poni varmaan kuvittelee olevansa edelleen Brittein ponisaarilla syömässä tuoretta nurmea. Kun ponin sitten herättelee takaisin Suomen maalle, on se kuin kiukkuinen taapero.
Ratsastuksen aikana Helix myös esittelee kahta persoonaansa. Se osaa olla hyvin miellyttävä ja tasainen, suorittaa moitteettomasti ja oikein kauniisti. Tähän ori tarvitsee tasapainoisen, hyvin herkän ja eleettömän ratsastajan. Mielellään sellaisen, jonka olemassaoloa poni ei edes huomaa. Kolikon kääntöpuolelta löytyy hyvin kiihtynyt, edelleen todella laadukkaan laukan omistava kullanhimo silmissä kiiltävä poni, jolla on jalkoja mahan alla kuin tuhatjalkaisella. Se on kiireinen, omistaa hyvin kevyen takapään, eikä pelkää käyttää sitä terävien pukkien esittämiseen. Pääasiassa poni kuitenkin on jotain tältä väliltä. Helix on laadukas, mutta esittelee laatuaan vain harvoille ja valituille.
Hoidettaessa ruunikonkimo ori on rauhallinen, sellainen paikoillaan möllöttävä pikku takiainen, joka on kuitenkin kiinnostunut sitä ympäröivistä ja käsittelevistä ihmisistä. Pääsääntöisesti rauhallisesta luonteestaan huolimatta Helix ei ole pikkulasten tai kokemattomien käsiteltävissä, koska viisaana ponina (ja kieron huumorintajun omistavana) se osaa myös käyttäytyä kuin pirulainen ja kujeilla käsittelijänsä kustannuksella. Valvovan silmän alla ponia kuitenkin voi harjata myös pienemmät käsittelijät. Taluttaessa valkoinen pirulainen kuitenkin tarvii jämäkän, kokeneen käsittelijän joka on aina askeleen edellä, jotta ylimääräisiltä jekuilta vältytään.
Kilparadoilla kimo poni on yleensä hyvin keskittynyt. Se nauttii parrasvaloissa tanssimisesta, isoin liikkein liikkumisesta ja tuomareiden hurmaamisesta. Jokin kytkin Helixin päässä asettuu kilpamoodiin ja se esittää vain parhaimpaansa. Orilla on suuri, voimakas laukka sekä erityisen näyttävät sivuttaisliikkeet, sen takapäässä on valtava ponnistusvoima, jota se tykkää käyttää.
Ratsastuksen aikana Helix myös esittelee kahta persoonaansa. Se osaa olla hyvin miellyttävä ja tasainen, suorittaa moitteettomasti ja oikein kauniisti. Tähän ori tarvitsee tasapainoisen, hyvin herkän ja eleettömän ratsastajan. Mielellään sellaisen, jonka olemassaoloa poni ei edes huomaa. Kolikon kääntöpuolelta löytyy hyvin kiihtynyt, edelleen todella laadukkaan laukan omistava kullanhimo silmissä kiiltävä poni, jolla on jalkoja mahan alla kuin tuhatjalkaisella. Se on kiireinen, omistaa hyvin kevyen takapään, eikä pelkää käyttää sitä terävien pukkien esittämiseen. Pääasiassa poni kuitenkin on jotain tältä väliltä. Helix on laadukas, mutta esittelee laatuaan vain harvoille ja valituille.
Hoidettaessa ruunikonkimo ori on rauhallinen, sellainen paikoillaan möllöttävä pikku takiainen, joka on kuitenkin kiinnostunut sitä ympäröivistä ja käsittelevistä ihmisistä. Pääsääntöisesti rauhallisesta luonteestaan huolimatta Helix ei ole pikkulasten tai kokemattomien käsiteltävissä, koska viisaana ponina (ja kieron huumorintajun omistavana) se osaa myös käyttäytyä kuin pirulainen ja kujeilla käsittelijänsä kustannuksella. Valvovan silmän alla ponia kuitenkin voi harjata myös pienemmät käsittelijät. Taluttaessa valkoinen pirulainen kuitenkin tarvii jämäkän, kokeneen käsittelijän joka on aina askeleen edellä, jotta ylimääräisiltä jekuilta vältytään.
Kilparadoilla kimo poni on yleensä hyvin keskittynyt. Se nauttii parrasvaloissa tanssimisesta, isoin liikkein liikkumisesta ja tuomareiden hurmaamisesta. Jokin kytkin Helixin päässä asettuu kilpamoodiin ja se esittää vain parhaimpaansa. Orilla on suuri, voimakas laukka sekä erityisen näyttävät sivuttaisliikkeet, sen takapäässä on valtava ponnistusvoima, jota se tykkää käyttää.
75% srp tamma Ilvessalon Bianca (emä Wednesday) KV-II, PSB-III
Hyvin pitkälti emän luonteen perinyt tuittupää, jonka luonne on kirjaimellisesti tulta ja tappuraa. Musta tamma omistaa ison, vaivattoman ravin sekä suuret ja näyttävät sivuttaisliikkeet, sillä on voimakas ponnistus laukassa sekä erinomainen kilpaponin kova, voitontahtoinen pää.
75% drp tamma Teasdale Blossom (emä Blanchard) KV-II
Mitä ihastuttavin tamma, jonka positiivinen ja elämäniloinen olemus oikein huokuu siitä. Ponilla on aurinkoinen olemus, jonka tamma tartuttaa helposti toisiin. Ratsain mutkaton ja erityisen lahjakas kouluratsastuksen suhteen, omistaa tasaiset liikkeet ja onneksi huomattavasti rauhallisempi kuin emänsä.
nf ori Teasdale Hades (emä Avellana)
Pitkäraajainen kouluponin alku, jolla on liikettä vaikka muille jakaa. Perinyt emänsä kuumenevan luonteen ja isänsä nopeat liikkeet (ja pukittamisen...) Tästä ponista tullaan kuulemaan vielä!
Hyvin pitkälti emän luonteen perinyt tuittupää, jonka luonne on kirjaimellisesti tulta ja tappuraa. Musta tamma omistaa ison, vaivattoman ravin sekä suuret ja näyttävät sivuttaisliikkeet, sillä on voimakas ponnistus laukassa sekä erinomainen kilpaponin kova, voitontahtoinen pää.
75% drp tamma Teasdale Blossom (emä Blanchard) KV-II
Mitä ihastuttavin tamma, jonka positiivinen ja elämäniloinen olemus oikein huokuu siitä. Ponilla on aurinkoinen olemus, jonka tamma tartuttaa helposti toisiin. Ratsain mutkaton ja erityisen lahjakas kouluratsastuksen suhteen, omistaa tasaiset liikkeet ja onneksi huomattavasti rauhallisempi kuin emänsä.
nf ori Teasdale Hades (emä Avellana)
Pitkäraajainen kouluponin alku, jolla on liikettä vaikka muille jakaa. Perinyt emänsä kuumenevan luonteen ja isänsä nopeat liikkeet (ja pukittamisen...) Tästä ponista tullaan kuulemaan vielä!
Kilpailee Virtuaalisen ratsastajainliiton alaisissa porrastetuissa kilpailuissa lajinaan kouluratsastus, katso ajantasainen pistetilanne täältä.
Ei näyttelytuloksia
|
Ei tuloksia KRJ-cupista
|
28.01.2024 päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Nilla
Rauhallinen, ehkä alkujaan hieman pohkeen takana viihtyvä Helix oli tänään kevyessä läpiratsastusvuorossa. Pitkien alkukäyntien jälkeen keräilin hiljakseen ohjat käteeni, antaen yllättävänkin reippaasti kävelevän orin pysytellä edelleen hyvin matalassa ja avoimessa muodossa. Taivuttelin liioitellusti oria puolelta toiselle antaen sille aikaa lämmetä ja valmistautua seuraavaan. Muutama pysähdys hyvin pienillä avuilla ja liikkeelle lähtö, jossa piti vähän muistuttaa aktiivisuudesta.
Työstin käyntiä molempiin suuntiin muutamia minuutteja ja pyysin ponia siirtymään raviin. Muutama pidäte ja napakka pohkeen painallus ja pohkeen takana ollut, hidas ja lyllertävä liike oli poissa. Helix liihotteli menemään ympäri maneesia varsin iloisesti ja iloittelevin liikkein, Sen ravissa oli ilmaa ja sitä oli helppo muovata suuntaan jos toiseen. Työstin avaavia sivuttaisliikkeitä, annoin edelleen orin liikkua avoimena ja matalassa muodossa ja etsin vain joustoa sekä elastisuutta.
Laukkaa en juurikaan työstäny, annoin ponin laukata avoimin, isoin askelin eteenpäin ja yritin istua mahdollisin huomaamattomasti kyydissä. Helix pörisi tyytyväisenä ja itsekin hymyillen kuuntelin, kuinka sen isot laukka-askeleet rummuttivat maneesin hiekkapohjaista pintaa vasten. Parhaista ajoistamme oli jo aikaa, mutta Helix sai silti minut aina hymyilemään. Ruunikonkimo poni oli edelleen yksi ehdottomista lemppareistani, sillä oli sopivasti luonnetta ja ehdottomasti laatua sekä lähes ilmiömäinen asenne työskentelyyn.
06.12.2023 päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Nilla
Teasdalen uudessa tallissa ja uusissa tiloissa on kiva pitää koko tallin huoltopäiviä. Tänään vuorossa oli parhaat kaverini, eli tallin asukkaat. Helix oli muutamana päivänä tuntunut normaalia jäykemmältä, joten se sai olla päivän ensimmäinen hieronnan vastaanottaja.
Allyn astellessa talliin pikkupirulaisen pörröiset korvat nousivat pystyyn ja se hörisi pehmeästi, tummatukkainen hierojanainen oli ehdottomasti pienen ruunikonkimon oripojan lemppari-ihminen koko maailmassa. Jostain syystä Helix oli aina jossain omissa, eufoorisissa, maailmoissaan hieronnan aikana ja se todellakin nautti siitä täysin rinnoin joka ikinen kerta. Vuosien kuluessa Allysta olikin tullut helposti jumiin menevän new forestinponin huollon tärkein henkilö ja hän vierailikin käsittelemässä karvaisen nallen muutaman kuukauden välein läpikotaisesti.
Kiinnitin hieman pyöristyneen kimon kouluratsuni molemmin puolin käytävälle ja rapsuttelin sen korvantakusia vaihdellessani kuulumisia Allyn kanssa. Kävimme läpi Helixin viimeaikaisen liikkumisen ja sen haasteet, puhuimme iän kertymisestä ja siitä, ettei ori enää valitettavasti ollut parhaassa iässä. Eläkepäivät olivat jo pelottavan lähellä.
Ally siirtyi Helixin vierelle, rapsutti sen klippaamatonta kaulaa ja alkoi tunnustelemaan sen lihaksistoa. Näin, kuinka Helix henkäisi syvään ja rentoutui koko olemuksellaan. Muutamaan otteeseen hieroja pyysi minua kokeilemaan ja tunnustelemaan; kireyttä oli etenkin lapojen alueella sekä hieman sään molemmin puolin. Satula tulisi myös tarkistuttaa ja tarpeen tullessa uusia.
Hieronnan loputtua tulimme tulokseen, että ikä ei valitettavasti tullut yksin ja satula luultavimminkin menisi vaihtoon. Puhuimme myös hyvän lämmittelyn ja pitkien loppukäyntien tarpeellisuudesta. Muutoin Helix oli kuulemma erinomaisessa kunnossa ikäisekseen eikä näyttänyt isompia puutteita lihaskunnossaan.
Rauhallinen, ehkä alkujaan hieman pohkeen takana viihtyvä Helix oli tänään kevyessä läpiratsastusvuorossa. Pitkien alkukäyntien jälkeen keräilin hiljakseen ohjat käteeni, antaen yllättävänkin reippaasti kävelevän orin pysytellä edelleen hyvin matalassa ja avoimessa muodossa. Taivuttelin liioitellusti oria puolelta toiselle antaen sille aikaa lämmetä ja valmistautua seuraavaan. Muutama pysähdys hyvin pienillä avuilla ja liikkeelle lähtö, jossa piti vähän muistuttaa aktiivisuudesta.
Työstin käyntiä molempiin suuntiin muutamia minuutteja ja pyysin ponia siirtymään raviin. Muutama pidäte ja napakka pohkeen painallus ja pohkeen takana ollut, hidas ja lyllertävä liike oli poissa. Helix liihotteli menemään ympäri maneesia varsin iloisesti ja iloittelevin liikkein, Sen ravissa oli ilmaa ja sitä oli helppo muovata suuntaan jos toiseen. Työstin avaavia sivuttaisliikkeitä, annoin edelleen orin liikkua avoimena ja matalassa muodossa ja etsin vain joustoa sekä elastisuutta.
Laukkaa en juurikaan työstäny, annoin ponin laukata avoimin, isoin askelin eteenpäin ja yritin istua mahdollisin huomaamattomasti kyydissä. Helix pörisi tyytyväisenä ja itsekin hymyillen kuuntelin, kuinka sen isot laukka-askeleet rummuttivat maneesin hiekkapohjaista pintaa vasten. Parhaista ajoistamme oli jo aikaa, mutta Helix sai silti minut aina hymyilemään. Ruunikonkimo poni oli edelleen yksi ehdottomista lemppareistani, sillä oli sopivasti luonnetta ja ehdottomasti laatua sekä lähes ilmiömäinen asenne työskentelyyn.
06.12.2023 päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Nilla
Teasdalen uudessa tallissa ja uusissa tiloissa on kiva pitää koko tallin huoltopäiviä. Tänään vuorossa oli parhaat kaverini, eli tallin asukkaat. Helix oli muutamana päivänä tuntunut normaalia jäykemmältä, joten se sai olla päivän ensimmäinen hieronnan vastaanottaja.
Allyn astellessa talliin pikkupirulaisen pörröiset korvat nousivat pystyyn ja se hörisi pehmeästi, tummatukkainen hierojanainen oli ehdottomasti pienen ruunikonkimon oripojan lemppari-ihminen koko maailmassa. Jostain syystä Helix oli aina jossain omissa, eufoorisissa, maailmoissaan hieronnan aikana ja se todellakin nautti siitä täysin rinnoin joka ikinen kerta. Vuosien kuluessa Allysta olikin tullut helposti jumiin menevän new forestinponin huollon tärkein henkilö ja hän vierailikin käsittelemässä karvaisen nallen muutaman kuukauden välein läpikotaisesti.
Kiinnitin hieman pyöristyneen kimon kouluratsuni molemmin puolin käytävälle ja rapsuttelin sen korvantakusia vaihdellessani kuulumisia Allyn kanssa. Kävimme läpi Helixin viimeaikaisen liikkumisen ja sen haasteet, puhuimme iän kertymisestä ja siitä, ettei ori enää valitettavasti ollut parhaassa iässä. Eläkepäivät olivat jo pelottavan lähellä.
Ally siirtyi Helixin vierelle, rapsutti sen klippaamatonta kaulaa ja alkoi tunnustelemaan sen lihaksistoa. Näin, kuinka Helix henkäisi syvään ja rentoutui koko olemuksellaan. Muutamaan otteeseen hieroja pyysi minua kokeilemaan ja tunnustelemaan; kireyttä oli etenkin lapojen alueella sekä hieman sään molemmin puolin. Satula tulisi myös tarkistuttaa ja tarpeen tullessa uusia.
Hieronnan loputtua tulimme tulokseen, että ikä ei valitettavasti tullut yksin ja satula luultavimminkin menisi vaihtoon. Puhuimme myös hyvän lämmittelyn ja pitkien loppukäyntien tarpeellisuudesta. Muutoin Helix oli kuulemma erinomaisessa kunnossa ikäisekseen eikä näyttänyt isompia puutteita lihaskunnossaan.
virtuaalitalli, virtuaalihevonen
a sim-game stable, a sim-game horse |
ponin kuvat © Fee Fotografie
|