142 cm ruunivoikko connemaraori BEARCLAW
syntynyt 19.02.2023, ikääntyy satunnaisesti 8-vuotias 19.10.2023 omistaja VRL-15120 Nilla, Teasdale Ponies VH23-035-0061, kouluratsastuspainotteinen (vaativa B) |
Saavutukset
01/2024 PSB-III (16 + 17 + 17 + 17 = 67 p.) |
Sanotaanko, että kömpelö ja karvainen, rakenteeltaan hyvin mielenkiintoisen näköinen pari vuotias connemaraori ei ollut ehkä se maailman itseselvin ostos. Siinä missä hyvinkin takakorkeassa kasvuvaiheessa oleva Bearclaw näytti kaikelta muulta, kuin pätevältä kilpaponin alulta, hurmasi sen luonne minut kokonaan; täysin mutkaton käsitellä, ystävällinen ja seurallinen. Ori ei juurikaan ollut päässyt käsiteltäväksi, mutta se ei siltikään kyseenalaistanut hetkeäkään kun pyysin nostamaan jalkoja vuoronperään tai siirtymään sivulle pelkästään pienestä hipaisusta. Kömpelyyttähän voi aina treenata, näin hyväluonteista ponia ei kuitenkaan aina löydä.
-
Sukutaulu
-
Luonnekuvaus
-
Jälkeläiset
-
Päiväkirja ja kilpailut
<
>
i. Doppelganger
conn rnkm 143 cm |
|
e. Tigerseye
conn rnvkk 140 cm |
|
isälinja evm (0)
emälinja evm (0)
i. Doppelganger oli utelias ja pirteä connemaraori suoraan suurelta connemarasiittolalta. Poni sai hyvän aloituksen elämäänsä syntymällä maan suurimpaan, juuri connemarakasvatukseen erikoistuneeseen siittolaan, jossa oli vielä varsin taitavia ja intohimoisia kilparatsastajia. Doppelganger oli helppo, ystävällinen poni, joka hyvän peruskoulutuksensa vuoksi halusi aina tehdä parhaansa ratsastajansa eteen. Ponilla kilpailtiin tavoitteellisesti kouluratsastuksessa, se suoritti erinomaisesti ja niittikin mainetta sekä kunniaa. Ori jätti jälkeensä kaltaisiaan, hyväluontoisia ja laadukkaita kilpaponeja useamman kappaleen.
ii. Dramatico oli nimensä arvoinen, äärimmäisen osaava ja hevosmainen connemaraori suoraan Iso-Britannian vehreiltä nummilta. Ohjekirjamaisen oikeaoppisen rakenteen omistava Dramatico oli luonteeltaan hieman draamailija. Se oli hienostoelämää elävä poniori, jolle kelpasi vain paras. Ori asuikin suurimman osan elämästään ammattitallilla, saaden sitä ainoastaan parasta käsittelyä ja huomiota. Dramatico kilpaili kouluratsastuksessa hurmaten tuomarit etenkin voimakkaalla laukallaan ja erinomaisella ratsastettavuudellaan. Luonteeltaan hieman haastavaa ponia ei juurikaan käytetty jalostukseen, menehtyessään se jätti jälkeensä kuitenkin suuren aukon ja kaksi potentiaalista kilpaponin alkua.
ie. Granger oli laadukas, helppoluontoinen kilpaponin alku, joka aloitti lupaavan kilpauransa varhaisella iällä ollessaan vasta nelivuotias. Tamman kilpaura kuitenkin loppui valitettavan lyhyeen kesken 6-vuotiskauden, sen joutuessa ikävään liikenneonnettomuuteen. Granger siirrettiin sivuun kilpauralta, sille annettiin kaikki mahdollinen hoito ja aika, se ei kuitenkaan palannut takaisin normaaliksi omaksi itsekseen. Omistajan iloksi se kuitenkin osoittautui laadukkuutensa lisäksi loistavaksi emätammaksi, joten siitostamman ura sai alkunsa. Granger on periyttänyt jokaiselle varsalleen laadukkaita askellajeja, kaunista ulkonäköä ja sujuvaa, helppoa luonnettaan.
e. Tigerseye kuvankaunis ruunivoikko connemara, joka ihastutti kaikki kultaisella luonteellaan. Tamma oli oikea mannekiini, paikallisten hevostarvikelehtien kansikuvaponi, joka mallinuransa lisäksi kiersi paljon näyttelyitä. Tigerseye käyttäytyi hyvin tilanteessa kuin tilanteessa, sen kanssa oli aina helppoa ja mukavaa. Ratsunakin poni toimi vähän sivutoimenaan, sen pääasiallinen elinsyy oli olla kiiltokuvaponi näyttelyihin ja emätamma pienessä kotisiittolassa. Tigerseye periytti kaunista, korrektia ulkomuotoaan sekä hyvää luonnettaan kaikille varsoillensa.
ei. Tigersheart, myrskyisenä, tummana yönä syntynyt ruunikko connemaraori syntyi kirkas tähti otsassaan ja pilke silmäkulmassaan. Ori oli rauhallinen, itsevarma ja huumorintajuinen, sen kanssa ei ikinä ollut tylsää. Tigersheart kilpaili loistokkaasti kouluratsastuksessa, kujeili omistajansa kanssa maastossa ja toimi hyvänmielenponina koko perheelle. Ori jouduttiin lopettamaan kohtalokkaan tapaturman seurauksena vain kymmenvuotiaana, sen suurta persoonaa jäivät kaipaamaan koko perhe ja yksi ainoa varsa, jonka ori kerkesi jälkeensä jättämään.
ee. Eveline oli aloittelijoillekin kelpaava maailman mainoin ja luotettavin ratsastuskouluponi. Kivat, tasaiset ja ihan näyttävät liikkeet omistava Eveline oli tuntiratsastajien suosikki, se pääsi osallistumaan moneen ja loisti etenkin koulukilpailuissa tasaisuudellaan sekä ihastuttavalla luonteellaan. Ennen tuntiponin uraansa kaunis connemaratamma varsoi kaksi rauhallista tammavarsaa.
emälinja evm (0)
i. Doppelganger oli utelias ja pirteä connemaraori suoraan suurelta connemarasiittolalta. Poni sai hyvän aloituksen elämäänsä syntymällä maan suurimpaan, juuri connemarakasvatukseen erikoistuneeseen siittolaan, jossa oli vielä varsin taitavia ja intohimoisia kilparatsastajia. Doppelganger oli helppo, ystävällinen poni, joka hyvän peruskoulutuksensa vuoksi halusi aina tehdä parhaansa ratsastajansa eteen. Ponilla kilpailtiin tavoitteellisesti kouluratsastuksessa, se suoritti erinomaisesti ja niittikin mainetta sekä kunniaa. Ori jätti jälkeensä kaltaisiaan, hyväluontoisia ja laadukkaita kilpaponeja useamman kappaleen.
ii. Dramatico oli nimensä arvoinen, äärimmäisen osaava ja hevosmainen connemaraori suoraan Iso-Britannian vehreiltä nummilta. Ohjekirjamaisen oikeaoppisen rakenteen omistava Dramatico oli luonteeltaan hieman draamailija. Se oli hienostoelämää elävä poniori, jolle kelpasi vain paras. Ori asuikin suurimman osan elämästään ammattitallilla, saaden sitä ainoastaan parasta käsittelyä ja huomiota. Dramatico kilpaili kouluratsastuksessa hurmaten tuomarit etenkin voimakkaalla laukallaan ja erinomaisella ratsastettavuudellaan. Luonteeltaan hieman haastavaa ponia ei juurikaan käytetty jalostukseen, menehtyessään se jätti jälkeensä kuitenkin suuren aukon ja kaksi potentiaalista kilpaponin alkua.
ie. Granger oli laadukas, helppoluontoinen kilpaponin alku, joka aloitti lupaavan kilpauransa varhaisella iällä ollessaan vasta nelivuotias. Tamman kilpaura kuitenkin loppui valitettavan lyhyeen kesken 6-vuotiskauden, sen joutuessa ikävään liikenneonnettomuuteen. Granger siirrettiin sivuun kilpauralta, sille annettiin kaikki mahdollinen hoito ja aika, se ei kuitenkaan palannut takaisin normaaliksi omaksi itsekseen. Omistajan iloksi se kuitenkin osoittautui laadukkuutensa lisäksi loistavaksi emätammaksi, joten siitostamman ura sai alkunsa. Granger on periyttänyt jokaiselle varsalleen laadukkaita askellajeja, kaunista ulkonäköä ja sujuvaa, helppoa luonnettaan.
e. Tigerseye kuvankaunis ruunivoikko connemara, joka ihastutti kaikki kultaisella luonteellaan. Tamma oli oikea mannekiini, paikallisten hevostarvikelehtien kansikuvaponi, joka mallinuransa lisäksi kiersi paljon näyttelyitä. Tigerseye käyttäytyi hyvin tilanteessa kuin tilanteessa, sen kanssa oli aina helppoa ja mukavaa. Ratsunakin poni toimi vähän sivutoimenaan, sen pääasiallinen elinsyy oli olla kiiltokuvaponi näyttelyihin ja emätamma pienessä kotisiittolassa. Tigerseye periytti kaunista, korrektia ulkomuotoaan sekä hyvää luonnettaan kaikille varsoillensa.
ei. Tigersheart, myrskyisenä, tummana yönä syntynyt ruunikko connemaraori syntyi kirkas tähti otsassaan ja pilke silmäkulmassaan. Ori oli rauhallinen, itsevarma ja huumorintajuinen, sen kanssa ei ikinä ollut tylsää. Tigersheart kilpaili loistokkaasti kouluratsastuksessa, kujeili omistajansa kanssa maastossa ja toimi hyvänmielenponina koko perheelle. Ori jouduttiin lopettamaan kohtalokkaan tapaturman seurauksena vain kymmenvuotiaana, sen suurta persoonaa jäivät kaipaamaan koko perhe ja yksi ainoa varsa, jonka ori kerkesi jälkeensä jättämään.
ee. Eveline oli aloittelijoillekin kelpaava maailman mainoin ja luotettavin ratsastuskouluponi. Kivat, tasaiset ja ihan näyttävät liikkeet omistava Eveline oli tuntiratsastajien suosikki, se pääsi osallistumaan moneen ja loisti etenkin koulukilpailuissa tasaisuudellaan sekä ihastuttavalla luonteellaan. Ennen tuntiponin uraansa kaunis connemaratamma varsoi kaksi rauhallista tammavarsaa.
Oikein pätevä kouluratsu, vaativan tason temppuihin kykenevä Bearclaw on yksinään maailman kömpelöin tapaus. Tarhassa se polkee kenkiään irti ihan vaan vahingossa ja karsinassa ollessaan se jää piehtaroidessaan jumiin karsinan seinää vasten. Ruunivoikon connemaraponin takia kengittäjä siis löytyykin puhelimeni pikavalinnasta, eikä eläinlääkärikään pysyttele kaukana Teasdalen mailta. Onnekseni Bearclaw on sitten käytökseltään varsin hyväluontoinen, se on viisas ja sosiaalinen sekä tarpeeksi rauhallinen luottamaan siihen, että tuttu ihminen kyllä pelastaa sen ongelmasta kuin ongelmasta.
Ratsain Bearclaw löytää jostain ketteryytensä. Ehkä siihen vaikuttaa ratsastajan olemassa olo tai joku muu, mutta kuin taikaiskusta maailman kömpelimmästä connemarasta muotoutuu oikea parkettien partaveitsi. Ratsastaja selässään Bearclaw osaa liikkua ja etenkin sen iso, voimakas ja ilmava laukka on sellainen, että sen rinnalla kalpenee puoliverisetkin. Joku orin laukassa, sen muokattavuudessa ja vaivattomuudessa häikäisee katsojat kerta kerran jälkeen ja jättää tuomarit luuloon, että ori olisi myös itsenäisesti jaloistaan hyvin etevä.
Bearclaw on ratsastettavuudeltaan varsin mutkaton, se lähtee töihin aina mielellään ja satavarmasti parhaansa yrittäen. Oria saa ratsastaa, siihen saa vaikuttaa eikä se pistä pahakseen välillä vähän isompiakaan apuja. Connemaraori on ratsuna niinkin yksinkertainen, että sen kanssa ratsastaminen on enemmän korostettua alleviivaamista kuin hienovaraista piperrystä. Vaikka ponia saakin siis ratsastaa, on se kuitenkin pehmeä suustaan eikä missään nimessä millään muotoa tahmea. Orilla on korkea työmoraali ja se nauttii tekemisestä, tunteekohan kerrankin olevansa oman kroppansa hallitsija esimerkiksi... Esteille tai puomeille ei Bearclawin kanssa ole asiaa, ori sekoaa jalkoihinsa jo pelkästä ajatuksestakin. Toki tässä kyseessä ei ole pelkästään ponin kömpelyys, vaan myös innostus. Poni sekoaisi sukkiinsa, mikäli sillä sellaiset olisi.
Ratsain Bearclaw löytää jostain ketteryytensä. Ehkä siihen vaikuttaa ratsastajan olemassa olo tai joku muu, mutta kuin taikaiskusta maailman kömpelimmästä connemarasta muotoutuu oikea parkettien partaveitsi. Ratsastaja selässään Bearclaw osaa liikkua ja etenkin sen iso, voimakas ja ilmava laukka on sellainen, että sen rinnalla kalpenee puoliverisetkin. Joku orin laukassa, sen muokattavuudessa ja vaivattomuudessa häikäisee katsojat kerta kerran jälkeen ja jättää tuomarit luuloon, että ori olisi myös itsenäisesti jaloistaan hyvin etevä.
Bearclaw on ratsastettavuudeltaan varsin mutkaton, se lähtee töihin aina mielellään ja satavarmasti parhaansa yrittäen. Oria saa ratsastaa, siihen saa vaikuttaa eikä se pistä pahakseen välillä vähän isompiakaan apuja. Connemaraori on ratsuna niinkin yksinkertainen, että sen kanssa ratsastaminen on enemmän korostettua alleviivaamista kuin hienovaraista piperrystä. Vaikka ponia saakin siis ratsastaa, on se kuitenkin pehmeä suustaan eikä missään nimessä millään muotoa tahmea. Orilla on korkea työmoraali ja se nauttii tekemisestä, tunteekohan kerrankin olevansa oman kroppansa hallitsija esimerkiksi... Esteille tai puomeille ei Bearclawin kanssa ole asiaa, ori sekoaa jalkoihinsa jo pelkästä ajatuksestakin. Toki tässä kyseessä ei ole pelkästään ponin kömpelyys, vaan myös innostus. Poni sekoaisi sukkiinsa, mikäli sillä sellaiset olisi.
Bearclaw ei ole enää tarjolla jalostukseen.
75% drp ori Teasdale Baelfire (emä Blanchard) KV-III
Avoin, reipas ruunikko orivarsa joka syntyi keskelle kaunista kesäpäivää muiden tammojen laiduntaessa Blanchardin ympärillä. Nykypäivän parkettien partaveitsi, joka hurmaa rakastettavalla nallekarhun luonteellaan jokaisen.
75% drp ori Teasdale Barracuda (emä Magnolia)
Lyhyesti luonteesta.
62.5% drp ori Teasdale Bugatti (emä Calico)
Tönnilän tilalta kodin saanut Bugatti on osoittautunut erittäin ihmisrakkaaksi, uteliaaksi sekä taidokkaaksi. Ruunivoikonkirjava ori on onnenkantamoisen saattelemana kerännyt vanhempiensa hyvät geenit ja vanhemmistaan poiketen osaa myös hypätä hyvällä tekniikalla ja loistavalla innokkuudella.
75% drp ori Teasdale Baelfire (emä Blanchard) KV-III
Avoin, reipas ruunikko orivarsa joka syntyi keskelle kaunista kesäpäivää muiden tammojen laiduntaessa Blanchardin ympärillä. Nykypäivän parkettien partaveitsi, joka hurmaa rakastettavalla nallekarhun luonteellaan jokaisen.
75% drp ori Teasdale Barracuda (emä Magnolia)
Lyhyesti luonteesta.
62.5% drp ori Teasdale Bugatti (emä Calico)
Tönnilän tilalta kodin saanut Bugatti on osoittautunut erittäin ihmisrakkaaksi, uteliaaksi sekä taidokkaaksi. Ruunivoikonkirjava ori on onnenkantamoisen saattelemana kerännyt vanhempiensa hyvät geenit ja vanhemmistaan poiketen osaa myös hypätä hyvällä tekniikalla ja loistavalla innokkuudella.
Kilpailee Virtuaalisen ratsastajainliiton alaisissa porrastetuissa kilpailuissa lajinaan kouluratsastus, katso ajantasainen pistetilanne täältä.
30.07.2023 VSN Ridden Reserve Champion, tuom. Tiikeri
|
17.02.2024 Auburn Estaten valmennusviikonloppu, valmentajana Heidi Merikanto (Anni VRL-00817)
Tämän ratsukon yhteistyö vaikutti alusta alkaen lähes saumattomalta ja tälle päivälle saatiinkin hyvin keskittyä toivottuun hienosäätöön. Oli kyse pienistä asioista, käden pienestä myötäämisestä, sopivasta paineella kannustamisesta oikeassa kohdassa ja vähitellen Bearclawin esiintymimispuoli alkoi olla aiempaakin innostuneempi. Ratsukon suorittamista oli ilo seurata ja Nilla ratsasti tänään kauniin eleettömästi. Etenkin laukkatyöskentely onnistui ja ravissa pientä tahdittamista lukuunottamatta alkoi olla kunnon flow päällä.
31.10.2023 päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Nilla
Kilpailuihin valmistautuminen Bearclawin kanssa on aina ollut mukavaa. Ori on ollut varsin helppo käsitellä, se ei ole moittinut kiireistäkään letittämistä tai pistänyt poikittain käytävälle, kun olen miljoona kertaa raahannut sen pesukarsinaan jonkun pienen yksityiskohdan pesua varten. Seurallinen Bearclaw on aina kulkenut perässäni kuin koiranpentu ja nauttinut hyysäämisestä ja hoivaamisesta.
Tänään ei ollut sen erikoisempi päivä hoidettavuuden osalta; ori käyttäytyi kuin mallioppilas kun jälleen letitin sen paksua harjaa ja samalla lepertelin sen korvaan. Suuntanamme tänään oli Stall Sjöholma ja yhdessä ruunivoikon orini kanssa tanssinamme oli tuttu vaativa B:n kouluohjelma. Elsen avustuksella traileri oli jo pakattu ja poni puunattu, viimeisen sykerön muodostettuani laskeuduin pinkin jakkaran päältä alas ja käännyin nappaamaan puhdasta villaloimea uljaan ratsuni selkään. Tämän muutaman sekunnin aikana, mitä vietin selkä kohti ruunivoikkoa oriani, kerkesi Bearclaw jollain ihmeen tavalla jumittamaan itsensä täysin riimunnaruunsa. Ori oli sidottuna kahdelta puolelta tallin pääkäytävälle, narut olivat juuri kiristetty, koska tiesin mitä maailman kömpelöin ratsuni voisi saada aikaan. Tästäkin huolimatta, kun käännyin sain nähdä ponin pään kallellaan ja narun muutaman kerran kieputettuna sen paketoidun etujalan ympäri.
"Miten..." Huomasin puhuvani ääneen, eihän suloisilla nappisilmillään apua odottava Bearclaw mitään osannut sanoa, mutta ihmettelinpä silti. Ihan äänettömästi, muutamassa sekunnissa poni oli saanut itsensä taas kiipeliin. Pieni hymynkare huulillani nappasin riimunnarun irti seinästä, avasin ponin jalan ympärillä olevat kierteet ja katsoin, kun pehmeästi höristen Bearclaw taas ryhdistäytyi seisomaan varsin mallikkaasti. Päätäni pudistellen heitin loimen ponin selkään ja lähdin lastaamaan sitä traileriin.
Kilpailupaikalle päästyämme kävin ilmoittautumassa ja Else sillä välin sai kunnian varustaa ruunivoikon ponin sekä lähteä sen kanssa maastakäsin kävelemään viereiselle hiekkakentälle. Onnekseni syksyn sää oli vielä sen verran leutoa rannikolla, että kilpasuorituskin päästiin suorittamaan ulkokentällä. Bearclawin iso liike oli aina paljon enemmän edukseen, kun maneesin synkeät seinät eivät varjostaneet sitä. Elsen tuotua poni takaisin, hyppäsin ketterästi sen kyytiin ja lähdin suuntaamaan kohti verryttelyaluetta. Bearclaw tuntui reippaalta ja se selkeästi tiesi, mitä olimme menossa tekemään. Verryttely oli lyhyt, mutta tehokas. Ori oli alusta alkaen hyvin avuilla ja kuunteli pieniäkin apuja. Välikäyntien jälkeen suuntasimme orin kanssa valkoisten aitojen sisälle, siirsin ponin raviin ja ison ympyrän jälkeen käänsin sen turvan kohti keskihalkaisijaa ja alkutervehdystä.
Tanssiminen yhdessä Bearclawin kanssa oli jälleen kerran niin mukavaa. Ori esiintyi, oli tarkkana ja liikkui hienosti. Etenkin laukassa sain tuntea taas sen voiman sekä mielettömän ratsastettavuuden. Allani pehmeästi työskentelevä ori tuntui myös itse nauttivan liikkumisesta, korvat pehmeästi töttöröllä se suoritti tehtävän toisensa perään ja hörisi pehmeästi lopputervehdyksen ja taputtamisen jälkeen. Jälleen ihana, mielestäni moitteeton ja rento koulurata takana - toki vähempää en tämän ponin kanssa olisi odottanutkaan.
Tämän ratsukon yhteistyö vaikutti alusta alkaen lähes saumattomalta ja tälle päivälle saatiinkin hyvin keskittyä toivottuun hienosäätöön. Oli kyse pienistä asioista, käden pienestä myötäämisestä, sopivasta paineella kannustamisesta oikeassa kohdassa ja vähitellen Bearclawin esiintymimispuoli alkoi olla aiempaakin innostuneempi. Ratsukon suorittamista oli ilo seurata ja Nilla ratsasti tänään kauniin eleettömästi. Etenkin laukkatyöskentely onnistui ja ravissa pientä tahdittamista lukuunottamatta alkoi olla kunnon flow päällä.
31.10.2023 päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Nilla
Kilpailuihin valmistautuminen Bearclawin kanssa on aina ollut mukavaa. Ori on ollut varsin helppo käsitellä, se ei ole moittinut kiireistäkään letittämistä tai pistänyt poikittain käytävälle, kun olen miljoona kertaa raahannut sen pesukarsinaan jonkun pienen yksityiskohdan pesua varten. Seurallinen Bearclaw on aina kulkenut perässäni kuin koiranpentu ja nauttinut hyysäämisestä ja hoivaamisesta.
Tänään ei ollut sen erikoisempi päivä hoidettavuuden osalta; ori käyttäytyi kuin mallioppilas kun jälleen letitin sen paksua harjaa ja samalla lepertelin sen korvaan. Suuntanamme tänään oli Stall Sjöholma ja yhdessä ruunivoikon orini kanssa tanssinamme oli tuttu vaativa B:n kouluohjelma. Elsen avustuksella traileri oli jo pakattu ja poni puunattu, viimeisen sykerön muodostettuani laskeuduin pinkin jakkaran päältä alas ja käännyin nappaamaan puhdasta villaloimea uljaan ratsuni selkään. Tämän muutaman sekunnin aikana, mitä vietin selkä kohti ruunivoikkoa oriani, kerkesi Bearclaw jollain ihmeen tavalla jumittamaan itsensä täysin riimunnaruunsa. Ori oli sidottuna kahdelta puolelta tallin pääkäytävälle, narut olivat juuri kiristetty, koska tiesin mitä maailman kömpelöin ratsuni voisi saada aikaan. Tästäkin huolimatta, kun käännyin sain nähdä ponin pään kallellaan ja narun muutaman kerran kieputettuna sen paketoidun etujalan ympäri.
"Miten..." Huomasin puhuvani ääneen, eihän suloisilla nappisilmillään apua odottava Bearclaw mitään osannut sanoa, mutta ihmettelinpä silti. Ihan äänettömästi, muutamassa sekunnissa poni oli saanut itsensä taas kiipeliin. Pieni hymynkare huulillani nappasin riimunnarun irti seinästä, avasin ponin jalan ympärillä olevat kierteet ja katsoin, kun pehmeästi höristen Bearclaw taas ryhdistäytyi seisomaan varsin mallikkaasti. Päätäni pudistellen heitin loimen ponin selkään ja lähdin lastaamaan sitä traileriin.
Kilpailupaikalle päästyämme kävin ilmoittautumassa ja Else sillä välin sai kunnian varustaa ruunivoikon ponin sekä lähteä sen kanssa maastakäsin kävelemään viereiselle hiekkakentälle. Onnekseni syksyn sää oli vielä sen verran leutoa rannikolla, että kilpasuorituskin päästiin suorittamaan ulkokentällä. Bearclawin iso liike oli aina paljon enemmän edukseen, kun maneesin synkeät seinät eivät varjostaneet sitä. Elsen tuotua poni takaisin, hyppäsin ketterästi sen kyytiin ja lähdin suuntaamaan kohti verryttelyaluetta. Bearclaw tuntui reippaalta ja se selkeästi tiesi, mitä olimme menossa tekemään. Verryttely oli lyhyt, mutta tehokas. Ori oli alusta alkaen hyvin avuilla ja kuunteli pieniäkin apuja. Välikäyntien jälkeen suuntasimme orin kanssa valkoisten aitojen sisälle, siirsin ponin raviin ja ison ympyrän jälkeen käänsin sen turvan kohti keskihalkaisijaa ja alkutervehdystä.
Tanssiminen yhdessä Bearclawin kanssa oli jälleen kerran niin mukavaa. Ori esiintyi, oli tarkkana ja liikkui hienosti. Etenkin laukassa sain tuntea taas sen voiman sekä mielettömän ratsastettavuuden. Allani pehmeästi työskentelevä ori tuntui myös itse nauttivan liikkumisesta, korvat pehmeästi töttöröllä se suoritti tehtävän toisensa perään ja hörisi pehmeästi lopputervehdyksen ja taputtamisen jälkeen. Jälleen ihana, mielestäni moitteeton ja rento koulurata takana - toki vähempää en tämän ponin kanssa olisi odottanutkaan.
virtuaalitalli, virtuaalihevonen
a sim-game stable, a sim-game horse |
ponin kuvat © Fee Fotografie
|