† 06.04.2024
Elämä on seikkailu, joka kestää jokaisella oman aikansa. Yhteiset muistot tallentuvat sydämiimme.
Elämä on seikkailu, joka kestää jokaisella oman aikansa. Yhteiset muistot tallentuvat sydämiimme.
140 cm 50% ruunikonpäistärikkö saksalainen ratsuponiori BACARDI
syntynyt 09.03.2023, ikääntyy satunnaisesti 8-vuotias 09.11.2023 omistaja VRL-15120 Nilla, Teasdale Ponies VH23-029-0134, esteratsastuspainotteinen (120 cm) |
Pienikokoinen, hyvin laumassa toimiva pitkäraajainen vuotias Bacardi sulatti sydämeni samantien. Sillä oli sielukkaat, syvät silmät ja se huokui itsevarmuutta vaikka olikin piskuinen, vain yhden kesän nähnyt karvapallo suuressa orilaumassa. Se ei ulkonäöltään ollut se lauman paras, mutta joku mysteerinen vetovoima veti minua sen luo ensisilmäyksestä alkaen.
En nukkunut kovin hyvin sinä yönä hotellissa, pyörin ja hyörin sekä mietin piskuista orin alkua, joka väisteli taitavasti vanhempia poneja sekä otti rennosti aina tilaisuuden saatuaan. Seuraavana päivänä soitin kasvattajalle ja pyysin kirjoittamaan kauppakirjan ponista valmiiksi. Menin etsimään laadukasta, isoa ja valmista esteponia, mutta sydämeni käski laittaa rahat piskuiseen, hieman likaisen väriseen raakileeseen.
En nukkunut kovin hyvin sinä yönä hotellissa, pyörin ja hyörin sekä mietin piskuista orin alkua, joka väisteli taitavasti vanhempia poneja sekä otti rennosti aina tilaisuuden saatuaan. Seuraavana päivänä soitin kasvattajalle ja pyysin kirjoittamaan kauppakirjan ponista valmiiksi. Menin etsimään laadukasta, isoa ja valmista esteponia, mutta sydämeni käski laittaa rahat piskuiseen, hieman likaisen väriseen raakileeseen.
-
Sukutaulu
-
Luonnekuvaus
-
Jälkeläiset
-
Päiväkirja ja kilpailut
<
>
i. Bombay
trak rn 159 cm |
|
e. Diamantine
wB rnpäist 140 cm |
|
isälinja evm (0)
emälinja evm (0)
i. Bombay oli vaikuttavan näköinen ilmestys. Komea trakehnerori oli ryhdikäs ja omasi luontaisesti kiiltävän karvan. Orin viisaisiin, tummiin silmiin hukkui kuka tahansa katsoja. Ulkonäkönsä lisäksi Bombaylla oli myös kapasiteettia. Ori hyppäsi käytännössä kaiken mitä sen eteen tuotiin kyselemättä ja suoritti sujuvasti talon kokoisista tikuista kasatun radan. Bombay oli luonteeltaan viisas, mutta rehellinen. Ori kuitenkin tiesi, miten pääsi pälkähästä jos joutui tilanteeseen, johon ei olisi halunnut päätyä. Isokokoinen trakehnerori kilpaili esteratsastuksessa, suorittaen moitteettomasti ja hypäten kirjaimellisesti kaiken mitä sen eteen laitettiin. Ori periytti varsoilleen loistavaa hyppykykyään, komeaa ulkomuotoaan sekä viisasta luonnettaan.
ii. Brody oli pitkän jalostuksen tulos, sillä oli oppikirjamainen, korrekti rakenne sekä erinomainen työmoraali. Orin hyppytyyli oli hyvin kissamainen ja nopea, se oli erityisen tarkka jaloistaan ja sai kiitosta rohkeasta tyylistään esteradalla. Brody oli ihanteellinen estehevonen ja jokainen esteratsastaja halusi kopion orista talliinsa. Komea trakehnerori kilpaili menestyksekkäästi esteratsastuksessa, ollen parhaimmillaan teknisillä radoilla. Orilla oli kova itseluottamus, luontainen imu esteille ja voimakas, helposti muunneltava laukka. Pitkän kilpauran jälkeen Brody jäi jalostusorin tehtäviin omistajalleen; se oli hyvin suosittu ja jättikin jälkeensä useampia toinen toistaan hienompia varsoja.
ie. Aisleigh oli kaunis, siro trakehnertamma. Luonteeltansa se oli kiltti ja rauhallinen, huonosta päivästä tamma ei ollut kuullukkaan. Aisleigh oli hevonen, joka lähti aina innolla töihin ja se suoritti joka kerta tasaisesti. Tammalla oli lahjoja erityisesti esteille, sillä oli hyvä hyppytyyli ja voimakas, ylöspäinsuuntautunut laukka. Kotona trakehner suoritti aina moiteettomasti, teki vaikeatkin tehtävät vaikka silmät suljettuna, mutta kilpailukentälle päästessään tamma meni kuoreensa ja alisuoritti kerta toisensa jälkeen. Aisleighin kanssa yritettiin kaikkea, vaihdeltiin ratsastajia, kokeiltiin kilpailla lähellä ja kaukana, eri varusteilla ja sisällä ja ulkona. Siitä huolimatta tamma alisuoritti joka ikinen kerta. Useamman vuoden yrittämisen jälkeen tamma jätettiin kotiin, se treenasi ja nautti elämästään pyöräyttäen siinä samalla muutaman kivaluonteisen varsankin.
e. Ruunikonpäistärikkö welsh-tamma Diamantine oli rotumääritelmän mukaisesti kevyt ja kaunis kuin karkki. Sillä oli vaivattoman näköiset, ilmavat liikkeet ja innokas, ihmisläheinen luonne. Tamma kilpaili pikkuluokissa niin este- kuin kouluratsastuksessa, palkintovitriiniinsä se keräsi tasaisesti kirjavan sarjan ruusukkeita sekä pikkupokaaleja. Diamantinen elämäntarkoitus oli kuitenkin olla näyttelykehien prinsessaponi, ratsuna se toimi lähinnä mielenvirkistykseksi ja koska nyt sattui vaan olemaan siinäkin kohtalaisen taitava. Parhaimmillaan welsh-tamma kuitenkin oli näyttelykehässä narun päässä liidellessään. Diamantine kantakirjattiin ykköspalkinnolle, se sai erityisesti kiitosta korrektista rakenteestaan ja hyvästä luonteestaan.
ei. Delta oli komea näyttelylinjainen welsh-ori, jolla oli räiskyvä luonne sekä asennetta vaikka muille jakaa. Tempperamenttisellä orilla ei ole ratsastettu sisäänratsastuksen jälkeen, vaan sen elämä on täysin pyhitetty pitkänlinjan jalostusorina sekä näyttelyponina toimimiselle. Luomuna astunut ori on elänyt pitkän, hyvän elämän tammalaumansa seassa suurilla laitumilla, vieraillen aina tasaisin väliajoin näyttelykehissä. Orilla on kaunis, kiiltävä karva sekä paksu, pitkä harja. Hyvärakenteisella Deltalla on myös vahvaluustoiset, pitkät jalat sekä kauniit, vaivattomat liikkeet.
ee. Siro, ruunikonkimo Diamond oli kevytrakenteinen esteponin alku, jonka lupaavasti alkanut elämä kohtasi loppunsa liian nopeasti. Diamond lopetettiin ikävän laitumella käyneen tapaturman vuoksi sen ollessa vasta 8-vuotias. Lyhyen elämänsä aikana kaunis welsh-tamma oli kuitenkin kerennyt varsomaan yhden kauniin tammavarsan sekä perehtymään esteratsastuksen saloihin taitavan juniori-ikäisen omistajansa kanssa. Diamondilla oli hevosmainen, iso laukka sekä voimakas ponnistus; se hyppäsi erinomaisesti ja sillä oli luontaista estesilmää. Tamma oli helppo ratsastaa ja se nautti tekemisestä.
emälinja evm (0)
i. Bombay oli vaikuttavan näköinen ilmestys. Komea trakehnerori oli ryhdikäs ja omasi luontaisesti kiiltävän karvan. Orin viisaisiin, tummiin silmiin hukkui kuka tahansa katsoja. Ulkonäkönsä lisäksi Bombaylla oli myös kapasiteettia. Ori hyppäsi käytännössä kaiken mitä sen eteen tuotiin kyselemättä ja suoritti sujuvasti talon kokoisista tikuista kasatun radan. Bombay oli luonteeltaan viisas, mutta rehellinen. Ori kuitenkin tiesi, miten pääsi pälkähästä jos joutui tilanteeseen, johon ei olisi halunnut päätyä. Isokokoinen trakehnerori kilpaili esteratsastuksessa, suorittaen moitteettomasti ja hypäten kirjaimellisesti kaiken mitä sen eteen laitettiin. Ori periytti varsoilleen loistavaa hyppykykyään, komeaa ulkomuotoaan sekä viisasta luonnettaan.
ii. Brody oli pitkän jalostuksen tulos, sillä oli oppikirjamainen, korrekti rakenne sekä erinomainen työmoraali. Orin hyppytyyli oli hyvin kissamainen ja nopea, se oli erityisen tarkka jaloistaan ja sai kiitosta rohkeasta tyylistään esteradalla. Brody oli ihanteellinen estehevonen ja jokainen esteratsastaja halusi kopion orista talliinsa. Komea trakehnerori kilpaili menestyksekkäästi esteratsastuksessa, ollen parhaimmillaan teknisillä radoilla. Orilla oli kova itseluottamus, luontainen imu esteille ja voimakas, helposti muunneltava laukka. Pitkän kilpauran jälkeen Brody jäi jalostusorin tehtäviin omistajalleen; se oli hyvin suosittu ja jättikin jälkeensä useampia toinen toistaan hienompia varsoja.
ie. Aisleigh oli kaunis, siro trakehnertamma. Luonteeltansa se oli kiltti ja rauhallinen, huonosta päivästä tamma ei ollut kuullukkaan. Aisleigh oli hevonen, joka lähti aina innolla töihin ja se suoritti joka kerta tasaisesti. Tammalla oli lahjoja erityisesti esteille, sillä oli hyvä hyppytyyli ja voimakas, ylöspäinsuuntautunut laukka. Kotona trakehner suoritti aina moiteettomasti, teki vaikeatkin tehtävät vaikka silmät suljettuna, mutta kilpailukentälle päästessään tamma meni kuoreensa ja alisuoritti kerta toisensa jälkeen. Aisleighin kanssa yritettiin kaikkea, vaihdeltiin ratsastajia, kokeiltiin kilpailla lähellä ja kaukana, eri varusteilla ja sisällä ja ulkona. Siitä huolimatta tamma alisuoritti joka ikinen kerta. Useamman vuoden yrittämisen jälkeen tamma jätettiin kotiin, se treenasi ja nautti elämästään pyöräyttäen siinä samalla muutaman kivaluonteisen varsankin.
e. Ruunikonpäistärikkö welsh-tamma Diamantine oli rotumääritelmän mukaisesti kevyt ja kaunis kuin karkki. Sillä oli vaivattoman näköiset, ilmavat liikkeet ja innokas, ihmisläheinen luonne. Tamma kilpaili pikkuluokissa niin este- kuin kouluratsastuksessa, palkintovitriiniinsä se keräsi tasaisesti kirjavan sarjan ruusukkeita sekä pikkupokaaleja. Diamantinen elämäntarkoitus oli kuitenkin olla näyttelykehien prinsessaponi, ratsuna se toimi lähinnä mielenvirkistykseksi ja koska nyt sattui vaan olemaan siinäkin kohtalaisen taitava. Parhaimmillaan welsh-tamma kuitenkin oli näyttelykehässä narun päässä liidellessään. Diamantine kantakirjattiin ykköspalkinnolle, se sai erityisesti kiitosta korrektista rakenteestaan ja hyvästä luonteestaan.
ei. Delta oli komea näyttelylinjainen welsh-ori, jolla oli räiskyvä luonne sekä asennetta vaikka muille jakaa. Tempperamenttisellä orilla ei ole ratsastettu sisäänratsastuksen jälkeen, vaan sen elämä on täysin pyhitetty pitkänlinjan jalostusorina sekä näyttelyponina toimimiselle. Luomuna astunut ori on elänyt pitkän, hyvän elämän tammalaumansa seassa suurilla laitumilla, vieraillen aina tasaisin väliajoin näyttelykehissä. Orilla on kaunis, kiiltävä karva sekä paksu, pitkä harja. Hyvärakenteisella Deltalla on myös vahvaluustoiset, pitkät jalat sekä kauniit, vaivattomat liikkeet.
ee. Siro, ruunikonkimo Diamond oli kevytrakenteinen esteponin alku, jonka lupaavasti alkanut elämä kohtasi loppunsa liian nopeasti. Diamond lopetettiin ikävän laitumella käyneen tapaturman vuoksi sen ollessa vasta 8-vuotias. Lyhyen elämänsä aikana kaunis welsh-tamma oli kuitenkin kerennyt varsomaan yhden kauniin tammavarsan sekä perehtymään esteratsastuksen saloihin taitavan juniori-ikäisen omistajansa kanssa. Diamondilla oli hevosmainen, iso laukka sekä voimakas ponnistus; se hyppäsi erinomaisesti ja sillä oli luontaista estesilmää. Tamma oli helppo ratsastaa ja se nautti tekemisestä.
Bacardi on poni, joka varmasti jää mieleen. Sillä on kaunis, ei ehkä niin tavallinen väritys (joka toki näyttää vähän siltä, että se olisi huonosti harjattu...) sekä peloton, älykäs luonne. Ori tietää arvonsa ja paikkansa, se osaa käyttää tilaisuuden hyödykseen sekä olla hyvin hankala jos saa siihen mahdollisuuden. Ruunikonpäistärikkö esteponi tulee toimeen kaikkien kanssa, mutta on luonteeltaan yhden ihmisen poni. Se luottaa silmittömästi siihen omaan ihmiseensä ja sivuuttaa helposti muut ympärilleen pyrkivät.
Älykkäänä tapauksena Bacardi on vaativa ratsu, se vaatii ratsastajaltaan tietynlaisen jämäkkyyden sekä asenteen, jotta ei ota valta-asemaa itselleen. Älynsä takia ori osaa myös olla hankala, se osaa käyttää kaikki mahdolliset ja mahdottomat porsaanreiät hyödykseen mikäli siihen mahdollisuuden saa. Ponin selässä tulee ehdottomasti pysyä valppaana. Bacardi kiinnittää huomiota myös ympäristöönsä, tammojen läheisyydessä se kiihtyy, vaikka muutoin onkin hyvin järkevä ratsastaa. Ponilla on kokoonsa nähden isot liikkeet sekä oikeaoppinen, hyvin kissamainen hyppytyyli. Peloton ja rohkea hyppääjä hyppää minkä tahansa yli, viisaalla tekniikalla ja hyvällä estesilmällä. Bacardilla hyppääminen ja ratsastaminen ylipäätään on aina kivaa, sillä on tasaiset askellajit ja toimiva, tasainen suu, joka kestää taitavaa sekä herkkää ratsastusta ja ohjasotteita. Koulupuolella ruunikonpäistärikkö ori on ehkä hieman mitäänsanomaton; se osaa ja sillä on kivat liikkeet, mutta se tuntuu pakkopullalta. Orilla ei ole kiinnostusta kiertää kehää ja harjoitella kulmiin taipumista, se keskittyy kovin huonosti samoihin tehtäviin ja metsästää aina katseellaan estettä, jota kohti suihkaista ja päästä suorittamaan sitä, mistä nauttii.
Bacardin sydän sykkii kilpailulle. Se on omimmillaan kilpakentällä, parrasvaloissa ja kaikkien katseltavana. Tuntuu, kuin se laitumelta löytäväni ruunikonpäistärikkö ori haluaa todistaa olevansa muutakin, kuin aina likaisen näköinen yksilö. Ori haluaa todistaa olevansa paras mahdollinen. Kissamaisella hyppytyylillään hurmaava Bacardi on liikkeissään nopea, sillä on todella voimakas laukka, jossa kuitenkin on helppo istua ja vaikuttaa.
Älykkäänä tapauksena Bacardi on vaativa ratsu, se vaatii ratsastajaltaan tietynlaisen jämäkkyyden sekä asenteen, jotta ei ota valta-asemaa itselleen. Älynsä takia ori osaa myös olla hankala, se osaa käyttää kaikki mahdolliset ja mahdottomat porsaanreiät hyödykseen mikäli siihen mahdollisuuden saa. Ponin selässä tulee ehdottomasti pysyä valppaana. Bacardi kiinnittää huomiota myös ympäristöönsä, tammojen läheisyydessä se kiihtyy, vaikka muutoin onkin hyvin järkevä ratsastaa. Ponilla on kokoonsa nähden isot liikkeet sekä oikeaoppinen, hyvin kissamainen hyppytyyli. Peloton ja rohkea hyppääjä hyppää minkä tahansa yli, viisaalla tekniikalla ja hyvällä estesilmällä. Bacardilla hyppääminen ja ratsastaminen ylipäätään on aina kivaa, sillä on tasaiset askellajit ja toimiva, tasainen suu, joka kestää taitavaa sekä herkkää ratsastusta ja ohjasotteita. Koulupuolella ruunikonpäistärikkö ori on ehkä hieman mitäänsanomaton; se osaa ja sillä on kivat liikkeet, mutta se tuntuu pakkopullalta. Orilla ei ole kiinnostusta kiertää kehää ja harjoitella kulmiin taipumista, se keskittyy kovin huonosti samoihin tehtäviin ja metsästää aina katseellaan estettä, jota kohti suihkaista ja päästä suorittamaan sitä, mistä nauttii.
Bacardin sydän sykkii kilpailulle. Se on omimmillaan kilpakentällä, parrasvaloissa ja kaikkien katseltavana. Tuntuu, kuin se laitumelta löytäväni ruunikonpäistärikkö ori haluaa todistaa olevansa muutakin, kuin aina likaisen näköinen yksilö. Ori haluaa todistaa olevansa paras mahdollinen. Kissamaisella hyppytyylillään hurmaava Bacardi on liikkeissään nopea, sillä on todella voimakas laukka, jossa kuitenkin on helppo istua ja vaikuttaa.
37.5% drp tamma Teasdale Martini (emä Mabel) EV-II
Rakastettavan pirtsakka, oman arvonsa tunteva kuningatar joka on herkkä kilpaponin alku, joka menee kovaa ja korkealta aina, kun saa mahdollisuuden. Omaa ketterän laukan sekä varovaisen hyppytyylin, innostuu entistä enemmän esteiden noustessa ja tehtävien muuttuessa hankalemmiksi.
37.5% drp tamma Teasdale Samara (emä Satine)
Lyhyesti luonteesta.
50% drp tamma Teasdale Asteria (emä Gaia)
Lyhyesti luonteesta.
Rakastettavan pirtsakka, oman arvonsa tunteva kuningatar joka on herkkä kilpaponin alku, joka menee kovaa ja korkealta aina, kun saa mahdollisuuden. Omaa ketterän laukan sekä varovaisen hyppytyylin, innostuu entistä enemmän esteiden noustessa ja tehtävien muuttuessa hankalemmiksi.
37.5% drp tamma Teasdale Samara (emä Satine)
Lyhyesti luonteesta.
50% drp tamma Teasdale Asteria (emä Gaia)
Lyhyesti luonteesta.
Kilpailee Virtuaalisen ratsastajainliiton alaisissa porrastetuissa kilpailuissa lajinaan esteratsastus, katso ajantasainen pistetilanne täältä.
23.07.2023 VSN Ridden Reserve Champion, tuom. Spookiness
30.07.2023 VSN Ridden Reserve Champion, tuom. Tiikeri 15.09.2023 VSN Ridden Champion, tuom. Spookiness |
29.02.2024 Pauwau Showjumpers, ERJ-cup 120 cm 09/120
|
15.01.2024 päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Nilla
Ponien huoltopäivä. Viereisen suurkaupungin eläinlääkäri Gere oli varannut koko päivänsä ponilaumani vuosihuoltoihin. Koin ehdottomasti helpommaksi, että ponit hoidettiin ja tarkastettiin kotitallilla, mikäli niillä ei mitään ihmeempiä ollut. Tämän lauman kuljettaminen reilu tunnin päähän olisi ollut ehdottomasti mielenterveydelle raskasta ja siihen olisi mennyt ikuisuus.
Bacardi oli päivän ensimmäinen tapaus, kilpauransa taakse jättänyt ori sai pintapuolisen katsastuksen. Gere kopeloi sen ruunikonpäistärikköä kuontaloa, paineli jalkoja ja päätään kallistellen seurasi sen liikettä sekä ympyrällä, että suoralla. Ori sai kiitosta hyvästä lihaskunnostaan (ja moitteita pomppivasta askelluksestaan, liikaa pöllöenergiaa sanon minä). Gere ei nähnyt syytä tarkemmalle syynille vaan antoi mielellään Bacardille puhtaat paperit. Seuraavaksi poni joutui karsinaan odottamaan rauhoitteen vaikuttamista; hammashuolto oli vielä päivän agendalla orin kohdalta.
Orin päiväpöhnien vaikutuksen noustessa pyöräytin Kansasia Geren silmien alla. Myös tummanruunikko ori sai terveen paperit, hieman moitetta aavistuksen turvonneesta takajalastaan, mutta ei mitään huolestuttavaa. Bacardin rauhoitteen iskiessä siirsimme ihanan tallityttöni Selman kanssa orin pesukarsinaan ja ujutimme suun avaajan sen suuhun. Silmät ummessa ponin pieni pää asetettiin tuelle ja suu vinssattiin auki. Geren taitavissa ammattikäsissä liikkuva raspi siisti pienen Bacardin suun nopeasti, ei piikkejä tai ihmeellistä kulumaa. Ei reikiä tai muuta ongelmaa. Jälleen kerran ori sai täysin puhtaat paperit vuositarkistaan ja käskyn jatkaa samalla tavalla seuraavakin vuosi.
09.11.2023 päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Nilla
Päivän agendana Bacardin kanssa oli suorat linjat minun niin rakastamilla pystyesteillä höystettynä. Energisen, isoliikkeisen ponin kanssa tykkään enemmän ehdottomasti yksittäisistä esteistä tai kaarevista linjoista, joille on enemmän vapautta ratsastaa. Pystyesteistä nyt en muuten vaan tykkää, pituusesteet ovat ehdottomasti se minun juttuni.
Olin verrytellyt Bacardin reippaaseen tahtiin, ori oli ensipakkasista pörheä ja osittain senkin takia normaalia energisempi. Orin ruoan seassa oli myös selkeästi ollut kengurubensaa, sillä avatessani ponin liikettä reippaassa laukassa sain kaiken maailman koikkaloikkia ja pyöreitä pukkeja aikaan. Heddan kasatessa pieniä pystyesteitä ympäri maneesia annoin Bacardin kävellä pitkin ohjin. Ori pörisi ja kallisteli päätään laskelmoidessaan maneesiin rakentuvia estetehtäviä. Viimeisen puomin noustessa kannattimille keräsin ruskeat nahkaohjat hyppysiini ja Bacardi heräsi taas henkiin. Ori polki voimakkaasti alleen ja pörisi odottaessaan käskyäni siirtyä askellajista toiseen. Pienellä istunnan muutoksella ori hyppäsi laukkaan ja pyristeli eteenpäin huomattavasti kovempaa kuin olisin tahtonut. Kaikella tahdonvoimallani juurruin syvälle satulaan, yritin kaikkeni, että poni olisi hieman tasaantunut ja malttanut, mutta turhaan. Heddan nauraessa maneesin keskellä Bacardi kuljetti minua kuin litran mittaa kohti sinivalkoisin johtein koristeltua pystyä.
Pidätteiden mennessä täysin kuuroille korville ryhdyin jarruttelemaan pakkaspupuani myös äänellä. Muutaman "hooou, rauha" -pyynnön jälkeen ori tasaantui aavistuksen. Ensimmäisestä estelinjasta suoriuduimme suunniteltua pienemmällä askelmäärällä (kaksi kokonaista laukka-askelta jäi uupumaan, siitäs saitte te, jotka sanoitte, ettei pieni poni sellaiseen pystyisi!) ja seuraava linja oli jo ponin kiikarissa.
"Tee voltti esteiden väliin", Hedda ohjeisti ja risti kätensä rinnuksilleen.
Isolla laukalla ja tapaisellaan kissamaisella hypyllä Bacardi ylitti punamustan pystyesteen. Suoristuin nopeasti hypyn jäljiltä ja tein ison pidätteen (turha luulo, ei hidastanut) ja loppujen lopuksi käänsin innokkaan orin suurehkolle voltille linjan keskellä. Pyöritin energistä ponia muutaman kerran voltilla, kunnes se asettui tahtooni ja kuunteli pidätteitäni. Seuraavalle esteelle pääsimme jo hieman järkevämmässä askeleessa.
Tunnin jälkeen sekä minä, että Bacardi olimme hiestä märkiä. Treeni oli ollut hyvä ja ehdottomasti tarpeellinen, mutta ei todellakaan helppo. Kyllä se nöyräksi pistää, kun niinkin yksinkertainen asia kuin suorat linjat maneesin pitkien sivujen rinnalla tuntuvat välillä niin voittamattomilta...
Ponien huoltopäivä. Viereisen suurkaupungin eläinlääkäri Gere oli varannut koko päivänsä ponilaumani vuosihuoltoihin. Koin ehdottomasti helpommaksi, että ponit hoidettiin ja tarkastettiin kotitallilla, mikäli niillä ei mitään ihmeempiä ollut. Tämän lauman kuljettaminen reilu tunnin päähän olisi ollut ehdottomasti mielenterveydelle raskasta ja siihen olisi mennyt ikuisuus.
Bacardi oli päivän ensimmäinen tapaus, kilpauransa taakse jättänyt ori sai pintapuolisen katsastuksen. Gere kopeloi sen ruunikonpäistärikköä kuontaloa, paineli jalkoja ja päätään kallistellen seurasi sen liikettä sekä ympyrällä, että suoralla. Ori sai kiitosta hyvästä lihaskunnostaan (ja moitteita pomppivasta askelluksestaan, liikaa pöllöenergiaa sanon minä). Gere ei nähnyt syytä tarkemmalle syynille vaan antoi mielellään Bacardille puhtaat paperit. Seuraavaksi poni joutui karsinaan odottamaan rauhoitteen vaikuttamista; hammashuolto oli vielä päivän agendalla orin kohdalta.
Orin päiväpöhnien vaikutuksen noustessa pyöräytin Kansasia Geren silmien alla. Myös tummanruunikko ori sai terveen paperit, hieman moitetta aavistuksen turvonneesta takajalastaan, mutta ei mitään huolestuttavaa. Bacardin rauhoitteen iskiessä siirsimme ihanan tallityttöni Selman kanssa orin pesukarsinaan ja ujutimme suun avaajan sen suuhun. Silmät ummessa ponin pieni pää asetettiin tuelle ja suu vinssattiin auki. Geren taitavissa ammattikäsissä liikkuva raspi siisti pienen Bacardin suun nopeasti, ei piikkejä tai ihmeellistä kulumaa. Ei reikiä tai muuta ongelmaa. Jälleen kerran ori sai täysin puhtaat paperit vuositarkistaan ja käskyn jatkaa samalla tavalla seuraavakin vuosi.
09.11.2023 päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Nilla
Päivän agendana Bacardin kanssa oli suorat linjat minun niin rakastamilla pystyesteillä höystettynä. Energisen, isoliikkeisen ponin kanssa tykkään enemmän ehdottomasti yksittäisistä esteistä tai kaarevista linjoista, joille on enemmän vapautta ratsastaa. Pystyesteistä nyt en muuten vaan tykkää, pituusesteet ovat ehdottomasti se minun juttuni.
Olin verrytellyt Bacardin reippaaseen tahtiin, ori oli ensipakkasista pörheä ja osittain senkin takia normaalia energisempi. Orin ruoan seassa oli myös selkeästi ollut kengurubensaa, sillä avatessani ponin liikettä reippaassa laukassa sain kaiken maailman koikkaloikkia ja pyöreitä pukkeja aikaan. Heddan kasatessa pieniä pystyesteitä ympäri maneesia annoin Bacardin kävellä pitkin ohjin. Ori pörisi ja kallisteli päätään laskelmoidessaan maneesiin rakentuvia estetehtäviä. Viimeisen puomin noustessa kannattimille keräsin ruskeat nahkaohjat hyppysiini ja Bacardi heräsi taas henkiin. Ori polki voimakkaasti alleen ja pörisi odottaessaan käskyäni siirtyä askellajista toiseen. Pienellä istunnan muutoksella ori hyppäsi laukkaan ja pyristeli eteenpäin huomattavasti kovempaa kuin olisin tahtonut. Kaikella tahdonvoimallani juurruin syvälle satulaan, yritin kaikkeni, että poni olisi hieman tasaantunut ja malttanut, mutta turhaan. Heddan nauraessa maneesin keskellä Bacardi kuljetti minua kuin litran mittaa kohti sinivalkoisin johtein koristeltua pystyä.
Pidätteiden mennessä täysin kuuroille korville ryhdyin jarruttelemaan pakkaspupuani myös äänellä. Muutaman "hooou, rauha" -pyynnön jälkeen ori tasaantui aavistuksen. Ensimmäisestä estelinjasta suoriuduimme suunniteltua pienemmällä askelmäärällä (kaksi kokonaista laukka-askelta jäi uupumaan, siitäs saitte te, jotka sanoitte, ettei pieni poni sellaiseen pystyisi!) ja seuraava linja oli jo ponin kiikarissa.
"Tee voltti esteiden väliin", Hedda ohjeisti ja risti kätensä rinnuksilleen.
Isolla laukalla ja tapaisellaan kissamaisella hypyllä Bacardi ylitti punamustan pystyesteen. Suoristuin nopeasti hypyn jäljiltä ja tein ison pidätteen (turha luulo, ei hidastanut) ja loppujen lopuksi käänsin innokkaan orin suurehkolle voltille linjan keskellä. Pyöritin energistä ponia muutaman kerran voltilla, kunnes se asettui tahtooni ja kuunteli pidätteitäni. Seuraavalle esteelle pääsimme jo hieman järkevämmässä askeleessa.
Tunnin jälkeen sekä minä, että Bacardi olimme hiestä märkiä. Treeni oli ollut hyvä ja ehdottomasti tarpeellinen, mutta ei todellakaan helppo. Kyllä se nöyräksi pistää, kun niinkin yksinkertainen asia kuin suorat linjat maneesin pitkien sivujen rinnalla tuntuvat välillä niin voittamattomilta...
virtuaalitalli, virtuaalihevonen
a sim-game stable, a sim-game horse |
ponin kuvat © Fee Fotografie
|